Artikkelit

Tältä sivulta löydät artikkeleita Ruokolahteen ja Ruokolahti-Seuraan liittyen. 

Kirkkotekstiilit tarinoiden aiheena

Maalikuisena tiistai-iltana Ruokolahti-talolla kirkkoherra Leena Haakana kertoi kirkkotekstiilien historiasta, joka ulottuu kolmen vuosituhannen taakse. Raamatussa Mooseksen toisessa kirjassa on hyvinkin tarkat ohjeet pyhäkön koristelusta ja ...

Historialliset kanavat kiinnostivat

Ruokolahti-Seuran viimeisen Tiistai-illan tarinoiden aiheena olivat Suvorovin kanavat, joista sanoin ja kuivin kertoi Eija Jurva. Tilaisuus oli yksi Ruokolahden seurakunnan 450 juhlavuoden tapahtumista. Tämä aihe ...

Tiistai-illan tarinoissa aiheena sota-aika Ruokolahdella

Ruokolahti-talon tupaan kokoontui 24 henkeä muistelemaan sota-aikoja Ruokolahdella. Keskustelun virittäjäksi allekirjoittanut kertoi muutaman paikallisen omista kokemuksista sota-aikana. Anna Hallikainen os. Hanski jouti seuraamaan sota-ajan tapahtumia ...

Rautjärven miehet talvisodassa

Ensimmäisten Tiistai-illan tarinoiden aiheena oli Rautjärven miehet talvisodassa. Aiheesta kertoi Kari Partanen Kollaa- ja Simo Häyhä museosta. Samalla viritellään yhteyksiä naapuripitäjien museoiden kanssa, matkamittarista kävi ...

Hunnun sitomisesta

Tässä artikkelissa kuvia Ruokolahden kansallispuvun hunnun sitomisesta.

Ruokolahden naisen kansallispuvun sarkatakin historiasta

Ruokolahden naisen kansallispuvun työohjeet julkaistiin ensimmäisen kerran 1936 Tyyni Vahterin ja Greta Sandbergin kirjasessa Suomen kansallispukuja. Malli perustuu Suomen kansallispukumuseon Ruokolahdelta koottuun kansanpukuaineistoon. Myöhemmin puvun ...

Aita on perinteistä kulttuurimaisemaa

Ruokolahti-Seuran  vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa oli särentäaitakurssi. Koronarajoitukset huomioiden kurssi järjestettiin toukokuun puolessa välissä Sikiölän kylässä Päivikki Kurrosen tontilla. Opettajaksi kurssille oli lupautunut Pertti Korhonen, joka ...

Jääsken alueen miehen kansallispuku

Ruokolahdella oli 1980-luvulla herännyt innostus kansallispukujen valmistamiseen ja niihin pukeutumiseen. Naisille oli olemassa oma pukunsa, mutta miehille ei ollut. Ruokolahti-Seurassa syntyi ajatus ryhtyä selvittämään mahdollisuutta ...

Krusifiksin ikä on selvinnyt

Määritys kotiseutumuseossa olevan krusifiksin materiaalista tehtiin Suomen Akatemian rahoittaman ja professori Visa Immosen johtaman Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100 – 1600 -hankkeen työnä. ...

Ruokolahden pitäjäruuat

Helmikuussa 1986 julkistettiin pitäjän- ja maakuntaruokien Etelä-Karjalan pitäjänruuat. Valtakunnallinen pitäjäruokaprojekti käynnistyi keväällä 1985 maa- ja kotitalousalan järjestöjen yhteistyönä. Projektin johtajana toimi televisiosta tutuksi tullut kokki Jaakko Kolmonen.

Imatran pitäjäruuiksi valittiin Vuoksen lohikeitto, aattolohko, mustikkakukko ja kaurakiisseli. Rautjärvellä valituksi tulivat lammaskaali, suolasiika, sianlihaperunalaatikko ja vispipuuro. Joutsenon pitäjäruuat ovat Joutsenon rieska, papupirana ja maitoperuna. Ruokolahden pitäjäruuat ovat kalapotti, ruishuttu ja kukkopiiraat.

Kalapotti

pieniä kaloja (ahvenia, särkiä, salakoita, muikkuja)

silavaa tai voita

suolaa (1 rkl / 1 kg kaloja)

Lavo kalat savipottii. Riputa suolaa kalloi vällii ja paa pääle silavasiivui tai voinokareita. Painele pääle tiukast ruistaikinakuor. Paista uuni jälklämmös nii kaua ko kalloi ruuat (ruodot) ja päät ovat pehmiit. Kalapotti soppii lämpimän pääruuaks sekä jäähtyneen voileivä pääl.

Kukkopiiraat

Täyte:               ½ litraa vettä

                             1 l maitoa

4 dl ohrasuurimoita

1½ tl suolaa

Kuori:               3 dl vettä

                             1 tl suolaa

                             6 dl ruisjauhoja

                             2 dl vehnäjauhoja

Voiteluun ½ dl voisulaa, 2 rkl kuumaa vettä.

Piiraasyvän: Paa ohrasuurimot kiehuvaa vettee ja anna kiehuu hiljallee jot ves kuivuu. Lissää maito ja keitä hiljasel tulel kypsäks. Mausta suoloil. Paa syväntä neljäle syväle lautasele jäähtymää.

Kuori: Paa vettee ens suola, sit ruisjauhot ja sit vehnäjauhot. Alusta ja jaa kaheksaa ossaa. Kaaviloi pyöreiks kakkaroiks. Halkase veissel jäähtynt syvän kahtia ja nosta puolikas kuorkakkara toisel laijal. Käännä toine puol kakkarast pääle ja painele napakast umpinaiseks. Näi kukkopiiras on kolme senttii paksu ja puolkuu muotone.

Paista kohtalaises lämmös puol tuntii. Voitele kypsä piiras ja paa hautumaa liinoi alle, jot kuor pehmenis.

Ruishuttu

2 l vettä

2 tl suolaa

  1. 5 dl ruisjauhoja (riihitettyjä ruispuurojauhoja)

Kiehuvaa, suolal maustettuu vettee ripotellaa ruisjauhoi. Samal hämmennettää koko aja. Hutu annetaa hautuu kypsäks. Syyvvää voisilmä ja maijo kans.