Ruokolahti-Seuran ajankohtaisia tapahtumia

Kahvila ja museo avautuvat ti 9.6.26. Aukiolot ti su klo 11 – 17. Kahvila suljettu yksityistilaisuuksien aikana.

Ruokolahti-Seuran vuosikokous

Sunnuntaina 19.4.26 kokoontui tusinan verran väkeä Ruokolahti-talolle kuuntelemaan Seuran viime vuoden toiminnasta ja tilinpäätöksestä.

Kulunut vuosi oli Ruokolahti-Seuran 78. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli 317 vuoden lopussa. Seura sai kunnan harkinnanvaraista toiminta-avustusta 2 000 euroa.

Kotiseutumuseossa oli 980 kävijää. Museo oli avoinna 71 päivänä, se oli 14 päivää enemmän kuin edellisenä kesänä. Vaihtuvana näyttelynä esillä oli vanhoja astioita. Kunta palkkasi kesän ajaksi kaksi koululaista museo-oppaaksi. Sunnuntaisin museo-oppaana toimivat vapaaehtoiset. Elokuun ajaksi Seura palkkasi tehtävään Ella Soikkelin, joka jatkoi samalla MuseumPlus -tiedostojen täydentämistä. Museovastaavana toimi Pirjo Holm. Toisen kerroksen Kyökki-näyttely uusittiin. Asiantuntijaksi oli palkattu Ella Soikkeli. Saimme Museoviraston avustusta 2 800 euroa.

Ruokolahti-kahvilaan Seura palkkasi kolmeksi kuukaudeksi työntekijän, apuna oli kaksi kunnan palkkaamaa koululaista. Talolla oli viikonloppuina varauksia yksityistilaisuuksiin koko vuoden ajan. Seuran puolesta talon toiminnasta vastasivat Arja Juuti ja Leila Tammisto-Tahkokallio, talonmiehenä toimi Pauli Kemppi. Kaakkois-Suomen Osuuspankin 500 euron tuella palkkasimme pihatöihin nuoren Aleksi Hellsténin.

Eukkojen polku toimii edelleen omatoimisesti. Saimme Kaakkois-Suomen Osuuspankilta 3 000 euron avustuksen, josta suurimman osan, 2 000 euroa, päätimme käyttää aittojen kengitykseen. Lopuilla rahoilla on kaunistettu pihapiiriä.

Ruokolahti-talon lautakatto uusittiin. Työn suoritti Kelkanmäen Puu Ay. Puutavaran sahaamisen ja höyläämisen kuljetuksineen teki Sami Tella. Katto tervattiin hautatervalla. Osa tervaamisesta tehtiin talkootyönä. Remontin kustannus oli 15 722,48 euroa. Saimme hankkeeseen 4 500 Museoviraston avustusta.

Tiistai-tarinoihin osallistui 377 henkilöä. Edellisenä vuonna osallistujia oli 313. Ruokolahti-markkinat pidettiin 13.9. Eukkoaukiolla ja Ruokolahti-talolla ensimmäisen kerran yhteistyössä Ruokolahden Rajun kanssa.

Seuran tilinpäätös vuodelta 2025 näyttää plussaa 8 933,88 euroa. Hallitus esitti, että ylijäämä siirretään edellisten vuosien yli/alijäämätilille, joka vuoden 2025 alussa oli 83 982,97 euroa. Vuosikokous hyväksyi esityksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelmasta poimintoja: Ruokolahti-talon uusitun lautakaton tervaaminen toukokuun aikana. Aittojen kengitys on tehty huhtikuussa. Museoon pystytetään kansallispukunäyttely. Kahvila ja museo pidetään avoinna 9.6. – 23.8. Museoon palkataan elokuussa työntekijä kolmeksi viikoksi. Tiistai-tarinat 9.6.–18.8.26 talolla klo 14. Ruokolahti-markkinat la 12.9.26 talolla yhteistyössä Ruokolahden Rajun kanssa. Museo avoinna ja kirpputori talolla.

Erovuorossa olivat hallituksen jäsenet Arja Juuti ja Leila Tammisto-Tahkokallio. Heidät valittiin jatkamaan. Varajäsen Aimo Halonen halusi päättää pitkän kautensa Seuran hallituksessa. Hallituksessa jatkavat Päivi Hienonen, Pirjo Holm, Pauli Kemppi, Taina Paananen ja Arto Tella. Päivi Kosunen on toiminut varajäsenenä. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Linda Hammarén ja toiseksi varajäseneksi Piia Suutari. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Airi Ruokonen.

Kokouksen päätteeksi Lauri Väänänen esitteli kuvia menneiltä vuosikymmeniltäAR

Eukkotaulun restaurointi Ateneumissa Ruokolahden kunta oli saanut kutsun tutustumaan Ateneumiin Albert Edelfeltin maalauksen Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -teoksen entisöintiin. Kutsu tuli, koska kunta osallistui 4 000 eurolla kansalaiskeräykseen, joka järjestettiin korjaustyön mahdollistamiseksi. Myös Ruokolahti-Seura osallistui pienellä summalla keräykseen. Syyskuiseen vierailuun osallistuivat kunnanjohtaja, toimialajohtajat sekä joukko luottamushenkilöitä. Kunta oli päättänyt kutsua mukaan myös Ruokolahden Äijän Lauri Pulkkisen, Ruokolahden Eukon Taina Paanasen sekä Ruokolahti-Seuran puheenjohtaja Airi Ruokosen. Kansallisgalleria on vuoden 2014 alussa perustettu julkisoikeudellinen säätiö, jonka toimintaa ohjaavat laki ja asetus Kansallisgalleriasta. Kansallisgalleria, joka työllistää 300 eri ammattilaista, on Suomen suurin kuvataiteen museo. Siihen kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Keräystoiminnasta vastaava Jutta Jaakkola otti ruokolahtelaiset vieraat vastaan. Paikalla oli myös Ateneumin oma valokuvaaja Aleks Talve. Vierailu alkoi amanuenssi ja Edelfelt-asiantuntija Anne-Maria Pennosen kertomuksella museosta sekä Ruokolahden eukoista ja taulun maalanneesta Albert Edelfeltistä. Me ruokolahtelaiset saimme vastata kysymykseen, miten Edelfeltin maalaus kiinnostaa meitä edelleen näin vahvasti. Vastauksemme oli, että eukkoperinne elää ja voi hyvin. Onhan kuntaan valittu edustushenkilöksi jo yli viidenkymmenen vuoden ajan Ruokolahden Eukko. Ryhmämme pääsi tutustumaan konservoinnin tiloihin ja työhön, jota näissä tiloissa tehdään. Eukkotaulun konservointia esittelivät konservaattori Jenna Parkkila-Mäki ja tutkija Hanne Tikkala. He ovat selvittäneet teoksen kunnon ja maalaustekniikan aistinvaraisesti sekä monin eri tekniikoiden avulla. Taulun kehykset on irrotettu ja ne kunnostetaan erikseen. Taulu on kuvattu röntgenillä. Tästä kuvasta kävi ilmi, että kahden laitimmaisen eukon välissä on saattanut olla vielä yksi henkilö, mutta hänet on poistettu. Taulusta oli tutustumispäivään mennessä tunnistettu väriainesta mm. koboltinsininen, synteettinen ultramariini, sinooperi, kadmiumkeltainen, viridiini, smaragdinvihreä, lyijynvalkoinen, orgaaninen punainen, strontiuminkeltainen, rautapitoisia väriaineita eli nk. maavärit, luumusta sekä bariumsulfaatti. Eukkotaulua on kunnostettu joskus 1970-luvulla. Nyt se on päässyt ensimmäisen kerran näin perusteelliseen tutkimukseen ja kunnostukseen. Restaurointi käynnistyi keväällä ja tavoite on saada taulu Ateneumin näyttelyyn omalle paikalleen vielä tämän vuoden aikana. Eukkotaulun valmistumisesta on kulunut jo 148 vuotta. Konservaattorit tekevät samanaikaisesti myös muita töitä. Yksi osa-alue heidän työstään on teosten aitouteen ja väärennösten selvittämiseen liittyvät tekijät. AR Saimaannorpan historiasta Väitöskirjatutkija Mikko Hänninen kertoi Tiistai-tarinoissa saimaannorpan ja ihmisen välisestä suhteesta 1700-luvulta 1900-luvulle. Hänninen tekee väitöstutkimustaan tutkien arkistoaineistosta ja lehdistä saatuja tietoja ihmisten suhtautumisen muutoksesta saimaannorppaan. Hän ei käytä tutkimuksessaan haastatteluja. Ensimmäisiä tietoja saimaannorpasta ovat tuoneet esiin Ulrik Rudenschöld v. 1738 ja Erik Tuneld vuonna 1741. Tuolloin käytettiin hyljenimitystä. Saimaassa ja Päijänteessä todettiin olevan hylkeitä. Ymmärrettiin, että hylkeet eivät ole voineet nousta Vuoksea myöten Saimaaseen suurten koskien vuoksi. Muutama vuosikymmen myöhemmin Henrik Porthan ja Michael Ticcander kumosivat väitteen, että Päijänteessä olisi hylkeitä. Niitä esiintyi järvialueella Varkaudesta etelään sekä Orivedessä. Norppa on jäänyt Saimaaseen jääkauden aiheuttaman maan kohoamisen vuoksi. Vuonna 1892 Suomen kalastusyhdistys ryhtyi maksamaan saimaannorpasta tapporahaa, koska ne aiheuttivat vahinkoa kalataloudelle, eikä Saimaalla ollut hylkeenpyyntiä kuten merialueella. Oscar Nordqvist sai käyttöönsä kalloja tutkimuksiaan varten vuonna 1899. Norppien hävittämistä perusteltiin laskelmalla niiden syömän kalan määrää. Nordqvist laski, että norppa syö neljästä viiteen kiloa kalaa päivässä. Kalastusyhdistys puhui ja toimi saimaannorpan haitalisuuden puolesta ja kannusti niiden pyytämiseen. Kalastusyhdistys piti norppaa sangen vahingollisena elävänä kalavesissä. Saimaannorppa ja ihmiset ovat eläneet rinnakkain vuosisatoja ja erikoisia tapauksia on vuosien varrella sattunut. Saimaannorppaa luultiin karhuksi ja isäntä ampui otuksen, kertoi Itä-Suomen Sanomat tammikuussa 1899. Vuonna 1911 Savolainen-lehdessä oli uutinen, jossa luotsi Käyhkö otti laiturilla olleen norpan kiinni ja ryhtyi pitämään sitä elättinään. Etelä-Saimaa uutisoi tammikuussa 1929, että talollinen Juho Muikku Mietinsaaresta sai verkkoonsa 90 kiloa painavan hylkeen. Ylä-Vuoksen uutisen mukaan heinäkuussa 1931 Saimaalla Ilkonsaaren ja Kilpiänsaaren välissä kaksi miestä ampui kivellä olleen hylkeen. Se painoin 50-60 kiloa ja tuotiin Lappeenrantaan myytäväksi. Eläintieteen professori Johan Axel Palmén ymmärsi saimaannorpan olevan sukupuuton vaarassa vuonna 1905. Saimaannorpasta oli maksettu tapporahaa vuosina 1892–1905 ja 1909-1918. Metsästyslaissa saimaannorppa nimettiin haittaeläimeksi. Saimaalla tapporahaa maksettiin vielä vuosina 1928–1947. Tilastotietojen mukaan 693 saimaannorpasta oli maksettu tapporaha, mutta kaikki kuolleet norpat eivät ole päätyneet tilastoihin. Maataloushallituksen kalatalousosasto ryhtyi selvittämään norppien elämää vuonna 1935. haluttiin selvittää niiden määrä, elinalueet ja elintavat. Selvitettiin myös tietoa niiden vahingollisuudesta ja kalastajien mielipiteitä rauhoituksesta. Selvitys ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Vuonna 1939 Gunnar Gottberg Suomen Kalastusyhdistyksestä totesi selvityksessään, että tapporahatilaston perusteella sukupuuton uhkaa ei ole. 1940-luvulla sukupuuton uhkaan herättiin. Tieto perustui kokemusperäiseen tietoon tieteellisen tutkimuksen puuttuessa. Mikkelin, Anttolan ja Ristiinan riistanhoitoyhdistys teki maatalousministeriölle vetoomuksen norpan rauhoittamiseksi vuosina 1953 ja 1955. Tavoite oli säästää laji sukupuutolta. Saimaannorppa rauhoitettiin lopulta vuonna 1955. Aikaa vierähti vielä kymmenen vuotta ennen kuin Riistantutkimuslaitos lupasi tutkia saimaannorppaa. Ilkka Koivisto työryhmineen aloitti tutkimuksen v. 1966. Työryhmä keräsi tietoa norpan elintavoista, ravinnosta, määrästä ja elinalueista. Ministeriö myönsi poikkeuslupia ampumiseen vielä 1965. Norppia uhkasi ihmisten lisäksi elohopea ja ympäristömyrkyt 1960–1970-luvuilla. Suomen Luonnonsuojeluliitto otti symbolikseen graafikko Erik Bruunin suunnitteleman saimaannorpan. Logo otettiin käyttöön vuonna 1967. Mikko Hännisen tutkimus päättyy vuoteen 1982. Saimaannorpasta syntyi keskustelua ja kysymyksiä. Aikaisemmin hylkeeksi kutsutusta eläimestä tuli norppa jossain vaiheessa. Sana on peräisin venäjän kielestä tai Venäjän alueella puhutuista suomensukuisista kielistä. Saimaannorpalle voi ryhtyä myös kummiksi Suomen Luonnonsuojeluliiton kautta. Puumalasta on alkukesällä mahdollisuus osallistua norpparisteilyyn. Aikanaan norpan rasvasta tehtiin voidetta, jolla hoidettiin monenlaisia rohtumia. Tähän mennessä on ymmärretty saimaannorpan uhanalaisuus ja sen eteen on tehty työtä. Nyt sen olemassaoloa uhkaa ilmastonmuutos. AR https://lottavuorio.com/2025/07/08/128-saimaannorppia-hyljesotia-ja-luonnonsuojelua/

Vuosikokouksen päätöksiä

Ruokolahti-Seura ry:n vuosikokous pidettiin Ruokolahti-talolla 24.4.2025. Paikalla oli 13 Seuran jäsentä. Kulunut vuosi oli Ruokolahti-Seuran 77. toimintavuosi. Seuran tilinpäätös vuodelta 2024 näyttää alijäämää 2 150,57 euroa. Hallituksen esityksen mukaisesti alijäämä siirrettiin edellisten vuosien ylijäämään, joka vuoden 2024 alussa oli 87 172,49 euroa.

Jäsenmäärä vuoden 2024 lopussa oli 324. Kaikki jäsenet ovat ainaisjäseniä. Kotiseutumuseossa vieraili 773 kävijää. Museo oli avoinna 57 päivänä, se on 12 vähemmän kuin edellisenä kesänä. Vaihtuvana näyttelynä esillä oli pellavan käsittelyyn liittyviä esineitä ja kuvia. Museossa toteutettiin sama pakopeli kuin vuonna 2023. Kunta palkkasi kesän ajaksi kaksi koululaista museo-oppaaksi. Muut ajat tehtiin talkoilla ja elokuussa palkattiin kolmeksi viikoksi opas, joka samalla täydensi MuseumPlus -tiedostoja. Museovastaavana toimi Pirjo Holm.

Ruokolahti-kahvilaan Seura palkkasi kolmeksi kuukaudeksi työntekijän. Kahvila toimi hyvin ja lisäksi talolla oli kaikkina viikonloppuina varauksia yksityistilaisuuksiin. Seuran puolesta talon toiminnasta vastasivat Arja Juuti ja Leila Tammisto-Tahkokallio ja talonmiehenä toimi Pauli Kemppi.

Eukkojen polku on tullut tunnetuksi, ja siellä riitti kulkijoita kesän lisäksi muulloinkin, vaikka opasteet oli poistettu. Ruokolahti-Seuralle myönnettiin Vuoden maakunnallinen kotiseututeko – palkinto, Eukkojen polusta.

Tiistai-tarinoihin osallistui 313 henkilöä. Edellisenä vuonna osallistujia oli 264. Ruokolahti-markkinat pidettiin syyskuun alussa Eukkoaukiolla ja Ruokolahti-talolla. Seura sai kunnan harkinnanvaraista toiminta-avustusta 1 000 euroa. Muita avustuksia ei kertomusvuodelle haettu.

Poimintoja vuoden 2025 toimintasuunnitelmasta

Museotietokannan siirto Lappeenrannan museoiden tietokantaan saatetaan päätökseen ja siihen liittyvään koulutukseen osallistuvat museovastaava ja puheenjohtaja. Ruokolahti-talon lautakaton uusiminen toteutetaan toukokuun aikana. Urakan suorittaa Kelkanmäen Puu Ay. Lautojen tervaus tehdään talkoilla.

Museon toisen kerroksen Kyökki-näyttely uusitaan toukokuussa. Kahvila ja museo pidetään avoinna 10.6.-31.8. välisenä aikana. Museoon palkataan elokuussa työntekijä kolmeksi viikoksi. Kesä- ja heinäkuussa museo-oppaina toimivat kunnan palkkaamat koululaiset. Sunnuntaisin museon pitävät avoinna vapaaehtoiset. Tiistai-tarinat järjestetään 10.6.–19.8.25 välisenä aikana talolla klo 14. Kotiseuturetki suuntautuu Utulaan ja Huuhanrannalle la 16.8. Maksuttomia opastettuja Rasilan raitin kävelykierroksia toteutetaan ma 2.6. ja ma 16.6. klo 17–18.30.

Ruokolahti-markkinat la 13.9.25 talolla, myös museo avoinna. Eukkoaukion markkinatapahtumasta vastaa Ruokolahden Raju.

Vuoden 2025 tulo- ja menoarvio: Tuotot 22 568,52 e, liiketoiminnan kulut 11 781,95 e. Talousarvio näyttää 2 150,57 euroa alijäämää. Avustuksia on haettu kunnalta ja Museovirastolta yhteensä 9 100 euroa.

Erovuorossa ollut hallituksen jäsen Päivi Hienonen jataka edelleen hallituksessa. Erovuorossa olleen Leena Vohlosen tilalle vuosikokous valitsi Taina Paanasen. Hallituksessa jatkavat Pirjo Holm, Arja Juuti, Pauli Kemppi, Arto Tella, Leila Tammisto-Tahkokallio. Aimo Halonen jatkaa varajäsenenä, toiseksi varajäseneksi valittiin Päivi Kosunen. Hallituksen puheenjohtajana jataka Airi Ruokonen.

Kiitos kaikille Seuran toimintaan eri tavoin osallistuneille. Teemme tätä työtä rakkaudesta kotiseutuun, Ruokolahteen. AR

Lahjoituksia Seuralle

Ruokolahti-Seura toteuttaa tulevana kesänä korjauksia ulkomuseoalueella. Tehtävät työt perustuvat Etelä-Karjalan Museon rakennustutkijoiden kesällä 2023 tekemään selvitykseen. Toukokuun aikana on tarkoitus uusia perinnetalon lautakatto.

Muutamien aittojen alimpia hirsiä tulee myös uusia. Seura sai lahjoituksena Tea Usvasuolta hirsiä, jotka ovat kirkonrakentaja Suikkasen jälkipolvien maalaistalosta Lassilan Savisienkylältä. Seuran talkoolaiset Ape Halonen ja Pauli Kemppi kävivät paikan päällä valitsemassa sopivat hirret. Lahjoitukseen osallistui myös Jari Vennon yritys Ruokolahden Työkonepalvelu, joka siirsi hirret talon pihapiiriin viikolla 43. Siirto tehtiin talkoilla kotiseututyön hyväksi. AR