Tiistai-tarinat

Kesällä 2021 Seura järestää jälleen tiistaisin tarinatuokioita, mikäli koronarajoitteet sallivat

Ruokolahti-Seuran Tiistai-tarinat 2020

Tiistai-tarinoihin osallistui yhteensä 285 henkilöä. Keskimäärin 25,9 osallistujaa. Tilaisuuksista viisi pidettiin ulkona ja kuusi Ruokolahti-talossa.

Ruokolahti-Seura sai kiitosta siitä, että se koronasta huolimatta järjesti Tiistai-tarinat. Aiheita kiiteltiin monipuolisiksi ja kiinnostaviksi.

Tiistai-tarinoissa muisteltiin Jaakkiman kristillisen opiston vaiheita

Kesäkuun viimeisen viikon Tiistai-tarinoissa Jouko Siitonen kertoi sanoin ja kuvin Jaakkiman kristillisen opiston vaiheista. Tarinoihin osallistui tusinan verran kuulijoita, sateen takia tarinat pidettiin Ruokolahti-talon tuvassa.

Kansanopistoilla Suomessa on pitkä historia, mallia otettiin Tanskasta, jossa toiminta käynnistyi jo 1840-luvulla. Suomessa Karjalan alue innostui ensimmäisenä kansaa sivistävästä opistoaatteesta. Ensimmäinen opisto perustettiin Kanneljärvelle 1890-luvulla, seuraavaksi Impilahdelle ja Räisälään.

Jaakkiman opiston syntyvaiheet kestivät vuosien ajan. Helmi ja Oskar Pulkkinen perustivat kannatusyhdistyksen, johon kutsuttiin alueen merkkihenkilöitä kuten maaherra Relander. Hanke eteni ja perustettavan opiston viitekehyksenä oli uukuniemeläisen Helena Konttisen hengellinen toiminta. Opiston sijaintipaikaksi esitettiin joko Parikkalaa tai Jaakkiman pitäjää. Jälkimmäiseen sitten perustettiin opisto, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1929.

Opiston ensimmäinen johtaja oli Matti Tuovinen, jonka sijaisena ansiokkaasti toimi Aura Latvus. Sijaista tarvittiin varsinkin sotavuosina. Sodan aikana suurin ponnistuksin valmistuneet rakennukset oli miinoitettu. Miinojen purkaminen onnistui kuitenkin, eivätkä rakennukset vahingoittuneet. Evakkoon oli kuitenkin lähdettävä, opiston toiminta jatkui väliaikaisissa parakeissa Lemin pitäjässä kymmenen vuoden ajan.

Ruokolahden Sipiniemestä, Ruokolahden ja Imatran seurakunnan mailta löytyi evakkoon joutuneelle opistolle uusi koti. Matti Tuovinen ryhtyi jälleen johtamaan rakennustyömaata. Kymmenen vuotta kestänyt väliaikainen vaihe Lemillä päättyi 1954, kun opinnot Ruokolahdella käynnistyivät. Siitä alkoi opiston monivaiheinen toiminta puutarhoineen ja eri ammatteihin valmistavine koulutuksineen.

Paikalla olleille opiston toiminta oli tuttua ja todettiin, että opiston merkitys niin siellä opiskelleille kuin koko paikkakunnallekin on ollut merkittävä. Tulipa keskusteluissa myös ilmi, että seurakunta oli aikanaan tarjonnut Sipiniemeä pappilan torpparille uudeksi tilanpaikaksi. Suntiona toimiva Halonen ei kuitenkaan pitänyt niemeä sopivan paikkana. Hän oli valmis siirtämään rakennuksensa kirkon tuntumasta, mutta ei Sipiniemeen saakka.

Jaakkiman kristillisen opiston toiminta tällä nimellä päättyi vuonna 2015. Toimipaikasta tuli Seurakuntaopiston Jaakkiman kampus, jonka toiminta jatkuu edelleen. Maaliskuussa oli tarkoitus järjestää juhla 90 vuoden toiminnan kunniaksi. Koronarajoitusten vuoksi juhlaa ei pidetty. Jaakkiman kristillisen opiston ystävät ry on julkaissut uuden historiikin, jonka puuhamiehenä on toiminut Jouko Siitonen. Historiikin julkistamistilaisuus pidetään lauantaina 8.8. kello 12 Jaakkiman kampuksella. Tilaisuus on kaikille avoin. AR

9.7.20 Korjattu kirjan julkaisjaksi Jaakkiman kristillisen opiston ystävät ry. AR

 

 

 

Tiedusteluihin vastaa Airi Ruokonen p. 050 491 7957 tai [email protected]

Lisätietoja Ruokolahti-Seurasta: www.ruokolahti-seura.fi