Kotiseutumuseo

Ruokolahden kotiseutumuseo sijaitsee Ruokolahden kirkonmäellä, kellotapulia vastapäätä, osoitteessa Rasilantie 1. Museo on perustettu vanhaan, 1860-luvulla rakennettuun viljamakasiiniin. Esillä on kolmessa kerroksessa noin 3000 esinettä.

Museon vaiheita

Museorakennus on Antti Bilundin vuonna 1861 rakentama viljamakasiini. Ruokolahden kunta osti makasiinin 1954 ja kunnosti sen Kansallismuseon opastuksella kotiseutumuseoksi. Ja vuotta myöhemmin Ruokolahti-Seura avasi museon yleisölle.

Ruokolahden kotiseutuyhdistys Ruokolahti-Seura oli perustettu vuonna 1947 ja erityisesti sen puheenjohtaja Eino Pätilä piti tarpeellisena museon perustamista ympäri pitäjää kerätyille esineille.

Ruokolahden kunta omistaa rakennuksen ja Ruokolahti-Seura huolehtii museon ylläpidosta.

Ohje museotietokannan käyttöön

Voit tutustua Ruokolahti-Seuran museotietokantaan tästä. Linkkiä klikkaamalla avautuu keltainen sivu, jonka takaa löytyvät niin esineet kuin valokuvatkin. Kiinnostavaa esinettä voi etsiä klikkaamalla aakkosissa olevaa alkukirjainta tai kirjoittamalla sanan hakukenttään.

Valokuvat löydät näin: Keltaisella sivulla on teksti esineen numeron mukaan. Saat kuvat auki, kun klikkaat tuon lauseen jälkeen olevaa numeroa yksi. Sen alla ovat valokuvat, joiden tunniste alkaa numerosta 100 001. Kuvia on yli 600 kappaletta. Tarkempia tietoja kuvasta saat klikkaamalla sanaa Tiedot. Kuvista toiseen pääsee siirtymällä takaisin museotietokannan etusivulle ja sieltä edelleen uuteen kuvaan. Valitettavasti kuvasta seuraavaan ei voi suoraan siirtyä. 

Sijainti, aukioloajat ja muuta tietoa

Osoite: Rasilantie 1, 56100 Ruokolahti.

Museo on avoinna ti-su klo 11-17. Suljettu juhannuksena. Ryhmät pääsevät museoon myös aukioloaikojen ulkopuolella sopimalla asiasta Erkki Huhtasen kanssa.

Museo kuuluu valtakunnaliseen eMuseo-ketjuun, eli voit hyödyntää omaa mobiililaitettasi museon oppaana.

Pääsylipun hinta

Pääsymaksu on aikuisilta 3€. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Museossa Koodi 450 pakopeli sisältyy pääsymaksuun. Pelin kesto noin 2 tuntia, joten pelin aloitus viimeistään klo 15. Museo suljettu juhannuksena. Kesän aikana museossa on myytäviä tuotteita varten pieni Museopuoti. Myytävänä on Seuran julkaisemia kirjoja, postikortteja, ruutuvaippoja, Ruokolahti-koruja ja Eukkojulistetta.

Ota yhteyttä

Erkki Huhtanen
Puhelin: 0400 151 485
Sähköposti: [email protected]

Kotiseutumuseon esineistö

Museossa on esillä Ruokolahden seurakunnan 450 juhlavuoden näyttelyssä vanhoja hautaristejä sekä kirkkotekstiilejä.

1. kerros

Museon ensimmäistä kerrosta hallitsee kirkkomuseo-osasto. Se perustettiin vuonna 1972 Ruokolahden seurakunnan täyttäessä 400 vuotta. Osastoon on koottu esineistöä Ruokolahden nykyisestä sekä edellisistä kirkoista aina 1600-luvulta lähtien.

Museon alakerrassa on myös Eukkojen huone vaihtuvine näyttelyineen sekä Rahahuone, jossa on rahakokoelmien lisäksi muun muassa vanhoja valtiopäiväkirjoja ja esihistoriallisia löydöksiä.

2. kerros

Museon toisessa kerroksessa on esillä monipuolinen kokoelma kotitalous- ja käsityöesineistöä. Siellä on myös viljamakasiinin alkuperäistä kalustoa sekä suojeluskunnan jäämistöä.

3. kerros

Kolmannen kerroksen esineistö kertoo perinteisistä elinkeinoista: maa- ja metsätaloudesta, metsästyksestä ja kalastuksesta.

Museon pelastussuunitelma

Ruokolahden kotiseutumuseon

PELASTUSSUUNNITELMA

Turvallisuusohjeita tilojen käyttäjille

Laadittu 9.5.2019

1 Pelastussuunnitelman perusteet

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa ja neuvoa Museossa toimivia henkilöitä sekä tilaisuuksien vastuuhenkilöitä tulipalojen, onnettomuuksien ja muiden vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä ja muiden henkilöturvallisuusriskien poistamisessa. Pelastussuunnitelman tarkoitus on parantaa Museossa asioivien ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Ennalta laaditun pelastussuunnitelman tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua paikalla olevat ihmiset osaavat toimia oikein ja tehokkaasti, jotta vältytään henkilövahingoilta ja aineelliset vahingot saadaan minimoitua.

Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan Museon ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.

Pelastusviranomainen tarkastaa pelastussuunnitelman palotarkastuksen yhteydessä, mutta pelastussuunnitelman sisältämät tiedot tulee tarkistaa omatoimisesti vuosittain tai muulloinkin oleellisten tietojen kuten henkilöiden yhteystietojen muuttuessa.

Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslakiin 29.4.2011/379 sekä Valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta 5.5.2011/407.

2 Kohteen yleistiedot

Ruokolahti-seuran hallinnoima ja Ruokolahden kunnan omistama kotiseutumuseo on 1860-luvun alussa rakennettu viljamakasiini, se sijaitsee Ruokolahden kirkonmäellä os. Rasilantie 1.

Rakennus on pitkälti alkuperäisessä kunnossaan, vain sähköt on aikanaan asennettu. Rakennuksessa ei ole vesijohtoa eikä viemäriä. Vain yhdessä huoneessa on sähköpattereilla toteutettu lämmitys.

Tiloihin mahtuu kerrallaan n. 60 henkilöä.

Ruokolahti-Seura käyttää rakennusta kotiseutumuseona, joka on yleisölle avoinna kesäisin.

Rakennus on kolmikerroksinen ja siinä on kaikkiaan 8 eri huonetilaa, kerrosalaa 300 m². Kantavien rakenteiden materiaali on puuta ja rakennus on paloteknisesti P3-luokkaa (paloahidastava).

Tilat on varustettu jälkiheijastavilla uloskäytäväopasteilla ja alkusammutusvälineistöllä. Sähköpääkytkin sijaitsee ulko-oven vieressä, päävirtataulussa.

3 Liitynnät pelastustoimeen

Alueen pelastuslaitos: 
Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Armilankatu 35

53101 Lappeenranta

Puh. 05 616 7000

E-mail: [email protected]

Hätätilanteessa soita aina 112

Lähin vakinainen paloasema: Imatran paloasema, käyntiosoite: Sulattimonkatu 8 A, 55400 Imatra, puh. 05 6167182.

Avun saapuminen museolle kestää arvioilta noin 10-15 minuuttia.

Kiireellisissä hätätapauksissa soita aina 112.

4 Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset

Museolla todennäköisimpiä vaaratilanteita ovat tapaturmat, sairauskohtaukset, tulipalo sekä liikenneonnettomuus läheisessä risteyksessä. Tilanteisiin on syytä varautua ennalta ja hallita tarvittavat ensitoimenpiteet (alkusammutus, ensiapu), sillä ulkopuolisen avun saaminen Museolle vie aikaa ja ensitoimenpiteet on kyettävä hoitamaan sillä aikaa omatoimisesti.

5 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

Useimmat onnettomuudet kyetään estämään ennalta hyvinkin pienillä teoilla ja ennen kaikkea huolellisuudella. Tutustu huolella pelastussuunnitelman ohjeisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.

5.1 Tapaturmien ehkäisy

Tapaturmista yleisimpiä ovat liukastumiset ja kaatumiset. Ennalta ehkäisyn kannalta on tärkeää huolehtia kulkuväylien kunnossapidosta. Piha-alueen ja portaiden riittävä valaistus ehkäisee osaltaan turhia tapaturmia.

Aukioloaikana on tärkeää huomioida, että lattioilla kulkevat tilapäiset sähköjohdot teipataan huolellisesti kiinni lattiaan, peitetään (liukuestein varustetuilla) matoilla tai estetään muulla tavoin niihin kompastuminen.

Mikäli havaitset turvallisuuspuutteen kulkuväylillä, ilmoita siitä Museon esimiehelle

5.2 Tulipalo

Museo-opas vastaa omalta osaltaan huolellisuudesta tulenkäsittelyssä sekä siitä, että sähkölaitteita ja -asennuksia käytetään asianmukaisesti.

5.2.1 Tupakointi

Tupakointi on sallittu ainoastaan ulkotiloissa tupakointiin osoitetulla paikalla. Museo-opas vastaa siitä, että tupakan tumpeille on järjestetty asianmukainen tuhka-astia (kannellinen astia tai astia, jossa on vettä).

5.2.2 Sähkölaitteet ja -asennukset

Tilapäisten sähkölaitteiden käytössä tulee noudattaa suojaetäisyyksiä palovaaraa aiheuttavissa asennuksissa (valaisimet, sähkömoottorit). Erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisten koristeiden ja somisteiden suojaetäisyyksiin valaisimista.

On huolehdittava, ettei sähköjohtimia ylikuormiteta tai sähkölaitteiden tuuletusta estetä. Sähkölaitteiden käyttö tulee tapahtua valvotusti.

5.2.3. Avotuli

Kynttilöitä poltettaessa tulee huolehtia, että alusta on palamaton ja kynttilä pysyy tukevasti paikoillaan. Kynttilöiden läheisyyteen ei saa asettaa herkästi syttyviä koristeita tai tekstiilejä. Kynttilöitä ei saa koskaan jättää tiloihin ilman valvontaa!

Huomioi, että kynttilästä lähtenyttä paloa EI SAA sammuttaa vedellä! Käytä sammutuspeitettä tai käsisammutinta.

Ulkotulien polttaminen rakennuksen portailla, kuistilla ja seinustoilla on kielletty paloturvallisuussyistä. Ulkotulia saa asettaa kauemmas rakennuksesta alustoille, joissa ne pysyvät tukevasti paikoillaan.

5.2.4 Tulityöt

Museolla ei suoriteta tulitöitä.

5.2.5 Tuhopolttojen torjunta

Tuhopolttojen torjunnan kannalta tärkeintä on huolehtia, ettei rakennuksen seinustoilla säilytetä mitään palamiskelpoista. Jätteet ja pakkaustarvikkeet tulee aina huolehtia niille tarkoitettuun jäteastiaan.

5.3 Vaaralliset aineet

Museolla ei säilytetä vaarallisia aineita.

5.4 Vaaratilanteet ajoliittymässä

Museon edessä oleva risteys on vaarallinen ja vilkkaasti liikennöity, tässä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja museo-oppaan on tarvittaessa hälytettävä apua, jos onnettomuus tapahtuu.

5.5 Ilkivallan ja rikosten ehkäisy

Alue on rauhallista eikä Museoon ole aikaisemmin kohdistunut ilkivaltaa. Ilkivaltaa ja rikoksia ehkäistään huolehtimalla alueen valaistuksesta sekä rakennuksen lukituksista.

6 Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

Ulkopuolisen avun saaminen Museolle vie aikaa ja siksi on kyettävä selviytymään omatoimisesti tarvittavista ensitoimenpiteistä.

6.1 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat

Museolla on vain yksi ulos- ja sisäänkäynti ja se on merkitty.

Yläkerrassa poistuminen tapahtuu samaa reittiä kuin sinne meneminenkin

Uloskäynnit ja niille johtavat kulkureitit tulee pitää aina esteettöminä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun rakennuksessa oleskelee suuria henkilömääriä.

Mikäli rakennus joudutaan tyhjentämään, kaikki henkilöt tulee ohjata kootusti yhteiselle kokoontumispaikalle, jossa tarkistetaan, että kaikki ovat päässeet ulos rakennuksesta.

Kokoontumispaikkana toimii parkkipaikka infotaulujen edessä.

6.2 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

Omatoimisia ensitoimenpiteitä varten Museolla on alkusammutus- ja ensiapuvälineitä. Ks. kohta 8 Turvallisuusmateriaali.

Erityisen tärkeää on huolehtia avun opastamisesta paikalle! Huolehdi joku opastamaan palokuntaa /ambulanssia /poliisia. Ajoneuvoja ei saa pysäköidä rakennukselle johtavalle ajoväylälle (pelastustielle), vaan rakennuksen pääoven eteen on oltava esteetön ajoväylä.

6.2.1 Suojautuminen

Museolla ei ole omaa väestönsuojaa. Tilapäinen suojautuminen suoritetaan suojautumalla rakennuksen sisätiloihin sulkemalla ikkunat ja ovet

7.Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus

Museon turvallisuudesta vastaa Ruokolahti-Seura

Varahenkilönä toimii Erkki Huhtanen

Museon esimies käy oppaiden kanssa ennakolta läpi rakennuksen turvallisuuteen liittyvät seikat ja velvoittaa oppaat tutustumaan pelastussuunnitelmaan ennalta.

8.Turvallisuusmateriaali

Rakennuksesta löytyy ensiapuvälineistöä.

Rakennuksessa on yhteensä kaksi käsisammutinta ja yksi sammutuspeite.

Käsisammuttimet löytyvät eteisaulasta sekä kolmannesta kerroksesta.

Sammutuspeite sijaitsee eteisaulassa.

8.1 Käsisammuttimen käyttö

Käsisammuttimissa on etiketti, jossa on käyttöohje. Tutustu käyttöohjeeseen etukäteen.

  • Pidä kahvojen alapuolelta kiinni
  • Vedä sokka irti
  • Lähesty palavaa kohdetta
  • Ota letkun päästä kiinni
  • Aloita sammuttaminen 3-5 metrin päästä
  • Kohdista liekkien alaosaan
  • Sammuta lyhyin suihkauksin

8.2 Sammutuspeitteen käyttö

  • Vedä sammutuspeite nauhoista ulos pakkauksesta.
  • Ota kiinni peitteen nauhoista tai nurkista.
  • Suojaa kätesi peitteen alle.
  • Voit suojata itseäsi myös astumalla jalalla peitteen alareunan päälle niin, etteivät liekit pääse peitteen alta kasvoille.
  • Ojenna kädet suoraan eteenpäin.
  • Lähesty paloa peitteen takana suojassa (ulkona tuulen suunnasta).
  • Levitä peite rauhallisesti ja tiiviisti palon päälle tai ympärille.
  • Pidä peitettä tiiviisti paikoillaan, kunnes olet varma, että tuli on tukahtunut
  1. Ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten

Tässä osiossa on kerrottu toimintaohjeet erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Ohjeisiin tulee tutustua ennalta, sillä tosipaikan tullen ei ole aikaa enää perehtyä ohjeisiin. Museon poistumiskartat ja ohjeet hätäpuhelun soittamiseen löytyvät myös eteisaulan seinältä.

9.1 Hätäilmoituksen teko

Soita 112

Kerro nimesi ja mistä soitat.

Kerro mitä on tapahtunut ja kuinka moni henkilö tarvitsee apua.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.

Älä sulje puhelinta ennen kuin saat siihen luvan.

9.2 Toimintaohje sähkökatkon sattuessa

Sähkökatko aiheuttaa Museolla ongelmia mm. valaistuksen osalle. Sähkökatkoja varten eteisaulaan on hankittu käsivalaisimia, joiden akut pidetään ladattuina.

Mikäli sähkökatkos kestää pitkään tai epäilet muuta vikaa kuin sähköverkon yleistä jakeluhäiriötä, ilmoita siitä Museon esimiehelle.

9.3 Toimintaohje vesivahingon sattuessa

Ilmoita vesivahingosta viipymättä.

9.4 Toimintaohje tulipalon sattuessa

Pelasta

  • Pelasta itsesi ja vaarassa olevat
  • Varo hengittämästä savua
  • Ohjaa ihmiset lähimmän poistumistien kautta ulos
  • Mene kokoontumispaikalle parkkipaikalle (infotaulun luo)

Ilmoita

  • Soita yleiseen hätänumeroon 112
  • Kerro kuka olet, missä palaa, osoite ja kunta, mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa
  • Älä katkaise puhelua ilman lupaa

Sammuta

  • Ota lähin sammutin ja aloita sammutustyö heti (älä vaaranna henkeäsi).
  • Ei vettä sähköjännitteisiin kohteisiin eikä nestepaloihin
  • Aloita liekkien edestä, jatka taakse, alhaalta ylös ja levitä aine edestakaisella liikkeellä liekkien juureen
  • Lopeta ruiskutus liekkien kadotessa.

Ehkäise

  • Rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat. Ovia ei saa lukita.
  • Katkaise sähkölaitteista virta, mutta valaistusta ei saa sammuttaa.
  • Poista lähellä olevat tulenarat esineet, syttyvät aineet.

Opasta

  • Järjestä palokunnan opastus paikalle
  • Pyri järjestämään palokunnan hyökkäysreiteillä olevat ajoneuvot ja muut esteet pois
  • Ilmoita palokunnalle kadonneista henkilöistä, mahdollisista vaarallisista aineista sekä toiminalle tärkeistä laitteista
  • Ole palokunnan apuna

9.5 Toimintaohje kaasuvaarassa

Kaasuvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Kaasuvaaran uhatessa

  • Siirry sisälle. Pysy sisällä.
  • Sulje ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihtolaite.
  • Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:

  • Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.
  • Kuuntele radiota.

9.6 Toimintaohje säteilyvaarassa

Säteilyvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Säteilyvaaran uhatessa

  • Siirry nopeasti sisälle
  • Sulje ikkunat ja ovet.
  • Toimi radion ohjeiden mukaan
  • Suojaa ruoka ja vesi (kannet, muovipussit)
  • Vältä ulkona liikkumista. Jos ulkona on välttämätöntä liikkua, käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia suusi edessä sekä suojavaatetusta. Sellaiseksi käy esimerkiksi hupullinen sadeasu ja kumisaappaat.
  • Joditabletteja otetaan vain viranomaisten suosituksesta

9.7 Toimintaohjeet tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa

Ensiapuvälineet löytyvät Museon eteisaulasta.

9.7.1 Tajuton, mutta hengittävä henkilö

Tajuton voi tukehtua, jos hän makaa selällään.

Kun näet maassa makaavan henkilön

  • Selvitä ensimmäiseksi, saatko hänet hereille.
  • Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112 ja noudata annettuja ohjeita.
  • Tarkista hengittääkö tajuton.
  • Jos hän hengittää, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen jatkumisen varmistamiseksi. Näin kieli ei tuki hengitysteitä ja oksennukset sekä muut eritteet valuvat suusta ulos.

Tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon

  • Nosta autettavan toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja aseta toinen käsi rinnan päälle.
  • Nosta takimmainen polvi koukkuun.
  • Tartu kiinni autettavan hartiasta ja koukussa olevasta polvesta ja käännä hänet itseesi päin kylkiasentoon.
  • Aseta käsi posken alle kämmenselkä ylöspäin.
  • Jätä päällimmäinen jalka suoraan kulmaan.
  • Varmista pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki.
  • Tarkkaile autettavan hengitystä ja mahdollista heräämistä kunnes saat ammattiapua.

9.7.2 Eloton henkilö – elvyttäminen

Elvytyksen onnistumisen ratkaisee aika, joka kuluu sydämenpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Eloton ihminen näyttää kuolleelta, hengitys on pysähtynyt eikä verenkierron merkkejä ole.

  • Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän hereille. Ravistele ja kysy äänekkäästi “Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?”
  • Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.
  • Avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa.
  • Tarkista, hengittääkö autettava normaalisti. Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia.
  • Jos hän hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.
  • Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele rintalastaa 30 kertaa painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintalasta painua alapäin 4-5 cm.
  • Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa uudestaan hengitystiet. Sulje autettavan sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen. Puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin.
  • Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Saatko elottomalta näyttävän hereille? Jos hän ei herää, soita hätänumeroon 112.

Avaa hengitystiet taivuttamalla päätä taaksepäin ja nostamalla leukaa. Tarkista, onko hengitys normaalia.

Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon.

Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Paina 30 kertaa rintalastan keskelle painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa.

Jatka puhaltamalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin. Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

9.7.3. Verenvuoto

Suuri, näkyvä verenvuoto on tyrehdytettävä nopeasti.

  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Aseta henkilö pitkälleen.
  • Jos verenvuoto on raajassa, kohota se.
  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla vuotokohtaa sormin tai kämmenellä. Jos mahdollista, pane vuotokohdan päälle jokin vaate ennen kuin alat painaa. Jos autettava pystyy itse painamaan haavaa, kehota häntä tekemään se.
  • Sido vuotokohta tai aseta tarvittaessa haavalle paineside.
  • Jos verenvuoto edelleen jatkuu, paina raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä.
  • Seuraa autettavan tilaa ja anna oireenmukaista ensiapua.

9.7.4 Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan, puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu voi säteillä käsivarteen, kaulalle, lapaluiden seutuun tai hartioihin. Henkilö on tuskainen, kylmännihkeä ja usein pahoinvoiva. Diabeetikoilta ja vanhuksilta ei sydäninfarktille tyypillisiä oireita voida aina selvästi havaita.

Toimi näin rintakiputilanteissa

  • Soita hätänumeroon 112, jos aikaisemmin terveellä henkilöllä on rintakipuja tai, jos henkilön 2-3 omaa nitroa eivät auta. Toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti.
  • Pane rintakipuinen puoli-istuvaan asentoon ja rauhoita.
  • Jos hän menee elottomaksi, soita uudelleen hätäkeskukseen ja kerro muuttuneesta tilanteesta.
  • Aloita puhallus- ja paineluelvytys.

9.7.5 Aivoverenkierron häiriöt

Tukos tai verenvuoto aivojen verisuonistossa ovat sairastuneelle hätätilanteita. Ennakoivina oireina voivat olla pahoinvointi ja voimakas päänsärky. Muita oireita ovat äkillinen toispuolinen halvaus, suupieli roikkuu sekä nieleminen ja puhe ovat vaikeaa. Tajunnan tasossa voi tapahtua muutoksia.

  • Soita hätänumeroon 112.
  • Käännä tajuton, hengittävä kylkiasentoon.
  • Valvo hengitystä ja verenkiertoa.
  • Jos autettava menee elottomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys.

9.7.6 Myrkytykset

  • Jos epäilet myrkytyksen mahdollisuutta tai haluat neuvoja tai toimintaohjeita, soita Myrkytystietokeskukseen, puh. (09) 471 977 (24 t/vrk) tai puhelinvaihde (09) 4711.
  • Hätätilanteessa soita 112.
  • Käännä tajuton, hengittävä henkilö kylkiasentoon.
  • Jos hän menee elottomaksi, aloita puhallus- ja paineluelvytys.

Yleinen toimintavelvollisuus

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

Huolellisuusvelvollisuus

Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Varovaisuus tulen käsittelyssä

Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti ja riittävää varovaisuutta noudattaen.

Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista.

 

Valokuvia kotiseutumuseosta