Krusifiksin ikä on selvinnyt

Määritys kotiseutumuseossa olevan krusifiksin materiaalista tehtiin Suomen Akatemian rahoittaman ja professori Visa Immosen johtaman Muutoksen veistäjät – Puun käyttö Koillis-Euroopassa 1100 – 1600 -hankkeen työnä. Tutkimuksen toteutti Mia Lempiäinen-Avci.

Analysoitavana oi 1,5 x 1,2 millimetrin kokoinen ja noin kahden millimetrin paksuinen puulastu. Näytteen puuaines oli hyvin säilynyttä, tiivistä ja väriltään kellertävää.

Puunäytettä liotettiin vedessä neljä päivää jääkaappilämmössä. Sen jälkeen näytteen poikkileikkauspinta otettiin esille leikkaamalla partakoneenterällä. Tutkimista jatkettiin eri tavoin. Lopulta näytteet analysoitiin läpivalaisumikroskoopin suurennoksella.

Puuaineksen määrityksen tuloksena todettiin, että näyte on mäntyä. Sähköpostissa Jukka Luoto totesi, että tulos oli oletuksen mukainen, puulaji näytti silmämääräisesti tarkasteltuna männyltä.

“Nyt kai täytyy kallistua uskomaan, että kyseessä on paikallinen tai ainakin suomalainen teos”, kirjoitti Jukka Luoto.

Ruokolahden museon kirkkomuseo-osastolla on Jeesuksen ristiinnaulitsemista kuvaava maalaamaton krusifiksi, jonka alkuperä on herättänyt kiinnostusta. Huomio kiinnittyy käsien asentoon, ne ovat toisiaan lähellä, muissa kotimaisissa veistoksissa ne ovat vaakasuorassa. Museossa on myös toinen krusifiksi, joka on maalattu. Epäselvää on, ovatko nämä muodostaneet parin, jossa maalaamatonta on käytetty esikuvana.

Kotiseutumuseossa olevan krusifiksin ikä kiinnostaa tutkijoita

Dosentti Jukka Luoto ja filosofian maisteri Ilkka Pylkkö ottivat yhteyttä Ruokolahti-Seuraan ja Ruokolahden seurakuntaan liittyen Ruokolahden museossa olevaan vanhaan krusifiksiin.

– Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kristillinen viljely on Ruokolahdella ollut asiakirjoissa mainittua vuotta 1572 vanhempaa. Tämä havainto on johtanut pohtimaan asiaa laajemminkin ja tässä yhteydessä huomiomme on kiintynyt pienikokoiseen puukrusifiksiin, jota säilytetään Ruokolahden museossa, kirjoittivat Luoto ja Pylkkö yhteydenotossaan.

Tutkijat arvelevat, että kyseessä voisi olla keskiaikainen kuvanveistotaidon tuote. Mikäli näin olisi, he pohtivat, onko risti siirretty Ruokolahdelle jostain muualta, vai onko alueella ollut kirkko jo ennen vuotta 1572. Kyseisen ristin valmistusajasta sekä sen taidehistoriallisesta näkemyksestä tuntuu olevan eri näkemyksiä. On esitetty, että se voisi olla talonpoikaisen veistotaiteen tuote. Tähän näkemykseen Luoto ja Pylkkö eivät usko. Kun seurakunnan arkistoistakaan ei löydy tarkempaa tietoa, päättivät tutkijat ryhtyä selvittämään krusifiksin alkuperää luonnontieteen keinoin.

FT Mia Lempiäinen-Avci on lupautunut tekemään analyysin osana Turun yliopiston tutkimushanketta, kertoivat Luoto ja Pylkkö. Näytteestä tehdään selvitys, mistä puulajista krusifiksi on valmistettu. Samasta näytteestä tehdään radiohiiliajoitus, jonka perusteella voidaan määritellä, onko kyseessä keskiajalta peräisin oleva esine vaiko vasta 1800-luvulla tehty veistos.

Paikallishistoriasta kiinnostuneet Jukka Luoto ja Ilkka Pylkkö esittivät, että Ruokolahti-Seura ja Ruokolahden seurakunta myöntäisivät hankkeeseen 500 euron avustuksen. Seurakunnalta pyydettiin myös lupa näytteen ottamista varten. Ruokolahden kotiseutumuseossa olevat kirkkomuseo-osaston esineet ovat seurakunnan omaisuutta, jotka se on luovuttanut Ruokolahti-Seuran ylläpitämään museoon.

Seurakunnan kirkkoneuvosto myönsi hankkeeseen 300 euron ja Ruokolahti-Seuran hallitus 200 euron apurahan. Näyte otetaan elokuussa. Mikäli radiohiiliajoitus onnistuu ilman pitkää jonotusaikaa, saamme aikanaan selville uutta tietoa Ruokolahden historiasta.

Airi Ruokonen