Ruokolahden Eukko nro 27 on Taina Paananen

Eukko numero 27 on syntyperäinen ruokolahtelainen. Hän on toiminut kunnan luottamustehtävissä ja on tällä hetkellä työssä Rautjärven kunnassa. Uusi Eukko haluaa olla helposti lähestyttävä ja hän toivoo saavansa mukaan yksinäiseksi itsensä tuntevia ihmisiä. 

Eukkojen historiikin voi ostaa

Anne-Eukolta tai  Airi-Eukolta. Hinta 30 euroa. 

Vuosikymmenien varrelle mahtuu monenlaisia tapahtumia. Kuvassa Raija-Eukon käsitöiden näyttely Pohjalankilassa. Historiikin on määrä valmistua toukokuun lopulla 2025. 

Eukot järjestivät kirjasto Suovillassa runoillan syksyllä 2024. Tilaisuus oli Anne-Eukon ensimmäinen esiintyminen. 

Ruokolahti-markkinoilla tuore Imatran Inkeri Annele Narsakka kävi tutustumassa Eukkoihin. Ruokolahtea esitteli Eukko Seija Lifländer. 

Muistokirjoitus Helvi Hämäläinen

s. 28.7.1929 Ruokolahti

k. 6.3.2024 Ruokolahti

Tieto Helvi Hämäläisen kuolemasta oli suuri yllätys meille kaikille. Vielä joulukuussa hän osallistui Eukkojen joulujuhlaan ja kuun lopulla Toini-Eukon siunaustilaisuuteen. Vuonna 1983 Ruokolahden Eukoksi valitun Helvin muistotilaisuuteen osallistui suuri joukko omaisia sekä hänen ystäviään.

Helvi Hämäläisellä oli neljä yhteisöä, joiden toimintaan hän vaikutti vuosikymmenien ajan: Ruokolahti-Seura, Martat, Ruokolahden Eukot ja Ruokolahden seurakunta.

Ruokolahti-Seuran arkistosta käy ilmi, että Helvi toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1959–1981, sihteerin tehtäviä hän hoiti vuosina 1967-1972. Ennen varsinaista johtokunnan jäsenyyttä Helvi Harakka oli johtokunnassa varajäsenenä muutaman vuoden ajan.

Helvi toimi museonhoitajana vuosien ajan. Hän oli mukana seurakunnan täyttäessä 400 vuotta, jolloin kotiseutumuseoon päätettiin perustaa laajennettu kirkkomuseo-osasto. Tämä osasto on edelleen olemassa.

Helvi hoiti Seuran jäsenrekisteriä vuosikymmeniä. Alkuperäinen ainaisjäsenten jäsenkortisto oli Helvin hallussa hänen kuolemaansa saakka, vaikka jäsenrekisterin hoito siirtyi toisille henkilöille. Helvi piti huolen siitä, että ainaisjäsenrekisteristä poistettiin kuolleet henkilöt. Tästä hän huolehti viime vuoden loppuun saakka.

Kun Ruokolahti-talo valmistui 1980, ryhtyi Helvi pitämään talon varauskirjaa. Tätä työtä hän jatkoi 2010-luvulle saakka. Helvin tehtäviin kuului varausten vastaanottaminen, liinojen laittaminen pöydille tilaisuuksia varten, käytettyjen toimittaminen pesulaan ja taisipa hän siivouksesta ja liputuksestakin huolehtia.

Kaikki tunnemme Helvin innostavan tavan lausua runoja. Monissa juhlissa hän esitti lausuntaa ja sai monen muunkin innostumaan runoista. Helvi antoi myös äänensä Ruokolahti-Seuran Pellolta pöytään -elokuvalle, jossa kerrotaan rukiisen leivän tarina.

Opimme tuntemaan Helvin myös kirjallisuuden ystävänä. Lukeminen oli hänelle rakas harrastus, kirjastokortti oli ahkerassa käytössä. Sana oli hänellä hallussa myös kynää käyttäen. Helvi riimitteli runoja moniin tilaisuuksiin.

Seurakunnassa lähetystyö oli Helville sydämen asia ja lukuisat kerrat hänen kuultiin lukevan Raamatun tekstejä jumalanpalveluksessa. Helvi kulki elämänsä matkalla suoria polkuja, hänen sydämeensä oli kirjoitettu luja usko ja luottamus Jumalaan. Hän oli omaksunut kolossalaiskirjeen kolmannen luvun, kolmannen jakeen ajatuksen: Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle, ettekä ihmisille. Hän ei väsynyt tekemään hyvää, hän eli Herraansa luottaen, varmana perillepääsystä taivaan kotiin.

Olemme kiitollisia, että olemme saaneet Ruokolahti-Seurassa nauttia Helvin ideoista, ahkeruudesta ja kannustuksesta. Jäämme kiitollisena kaipaamaan meille niin rakasta ystävää. Helvi, teki työtään ahkerasti, valittamatta, pyyteettömästi, rakkaudella. Kiitos Helvi!

Airi Ruokonen

Ruokolahti-Seura pj, Ruokolahden Eukko

Muistokirjoitus Toini Pellinen

21. 21.7.1933 Rautjärvi
22. 8.12.2023 Ruokolahti

Toini Pellinen o.s. Häyhä, viides Ruokolahden Eukko, siirtyi ajasta ikuisuuteen joulukuun kahdeksantena päivänä. Toini Pellistä voimme pitää eukkoidean käynnistäjänä. Ajatus oman PR-henkilön nimittämisestä Ruokolahdelle syntyi näet synnytyslaitoksella, kun kaksi rouvaa, Toini Pellinen ja Meeri-Marketta Hammarén ryhtyivät pohtimaan asiaa. Rouvat sattuivat samaan huoneeseen, elettiin toukokuuta 1970. Eukkoajatuksen kypsyttely kesti pari vuotta, kunnes vuonna 1973 valittiin ensimmäinen Ruokolahden Eukko. Mallia otettiin Imatralta, jonne oli valittu oma PR-henkilö Inkeri, vuodesta 1970 lähtien. Emäpitäjässä valinnan käytännön toteuttajaksi tuli Ruokolahden Marttojen Paikallisliito, joka vuonna 1973 juhli 25-vuotista taivaltaan. Toini Pellinen toimi Eukko-valinnan puuhahenkilönä. Lähtökohtana eukkoajatukselle oli Albert Edelfeltin maalaus Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Eukoksi valittavan henkilön tuli olla luotettava, hyvämaineinen ja elämäntyönsä Ruokolahdella tehnyt joko työnään tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Aikanaan tuli Toininkin vuoro kantaa Eukon käätyjä. Hänet valittiin Ruokolahden Eukoksi vuonna 1981. Eukkoina ennen Toinia olivat toimineet Elli Karoniemi, Elvi Tukiainen, Aini Haikala ja Jenny Partinen. Valituksi tultuaan Toini totesi vanhan sanonnan mukaan, että ihminen on vuoden vaikka aidanseipäänä, mutta nyt pitäisikin olla kaksi vuotta.

Lehtiartikkelin mukaan kotiseutujuhlassa, jossa Toinin valinta Eukoksi julkaistiin, hänen puheensa oli tyylikäs, täynnä inhimillisyyttä ja aitoa kotiseutuhenkeä. Kuinka voi kiittää elämää rikkaudesta, totesi Toini ja pyysi ruokolahtelaisia ottamaan hänet vastaan sellaisena, kun hän oli. Toini toivoi, että ihminen voisi olla kuin tuli: syttyvä, palava ja lämmittävä. Hänen toiveensa ruokolahtelaisille oli, käykää kirkossa, osallistukaa jumalanpalveluksiin, se on juhlaa arjen keskellä.

Ruokolahden Eukko Maija Nevalainen kirjoitti Toinista jutun otsikolla: Uusi Eukko tuntee valtakuntansa. Maija kirjoitti, että Toini tuntee jokaisen tienpolvekkeen, kylän ja jopa talon. Seminologin työssään hän on kulkenut 20 vuoden ajan laajaa Ruokolahtea laidasta laitaan. Päivittäin ajokilometrejä kertyi sadasta kolmeensataan. Pitkien työmatkojen aikana radion välityksellä avautui aivan uudenlainen kuunneltava musiikin maailma. Toini harrasti laulua kirkkokuorossa ja Ruokolahden Laulu-Eukoissa, jonka perustajajäseniin hän kuului. Toini tunnusti olevansa juhlaihminen. Hänen mielestään juhlat antavat ajatuksille virikkeitä ja voimia arkeen.

Toini oli innokas ja aktiivinen marttojen toiminnassa. Hän toimi Virmutjoen Marttojen puheenjohtajana kahdeksan vuoden ajan. Luotoa rakastavalla Toinilla oli monia ideoita, jotka hän toteutti. Yksi niistä oli oman markkinarinkelireseptin kehitteleminen Ruokolahti markkinoille. Lukuisten koetaikinoiden jälkeen ainesosat sattuivat sopivan suunmukaiseksi, ja uusi perinne alkoi. Syksyn 2023 markkinoillakin oli myynnissä Virmutjoen Marttojen leipomia rinkeleitä.

Toini oli syntynyt Rautjärvellä, josta perhe joutui evakkoon. Suvulle uusi koti löytyi Utulasta. Monien evakkokotien jälkeen Toini asettui asumaan Virmutjoelle hänelle rakennettuun taloon yhdessä tätinsä kanssa. Toini avioitui Martti Pellisen kanssa vuonna 1966 ja heille syntyi kaksi tytärtä ja myöhemmin myös lapsenlapsia.

Vuonna 2023 tuli kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisen Ruokolahden Eukon valinnasta. Toini on ollut aikaansaamassa kulttuuritekoa, joka elää ja voi hyvin edelleen. Nyt Eukkoja on valittu kaikkiaan 26. Kiitos Toini kaikesta, mitä olet kotipitäjäsi hyväksi tehnyt. Sinä Toini olit ihminen, joka omalla olemuksellasi sytyit, paloit ja lämmitit.

Airi Ruokonen

Ruokolahden Eukko nro 20

Ruokolahden Eukkoja vuonna 2006