Toimintaamme

Kuva Rehulan talosta, jonka mittojen mukaan Ruokolahti-talo on rakennettu. Kuva Cecilia Gadd-Kolhisen albumista. 

Ruokolahti-talo on Ruokolahti-Seuran omistama perinnetalo, joka on rakennettu 1800-luvun talonpoikaistalon mittojen ja mallin mukaan. Mallina käytetty talo sijaitsi Junnikkalan Rehulassa. Seura oli ostanut sen 1950-luvulla museotaloksi, ja tarkoituksena oli siirtää talo Ruokolahden keskustaajamaan museon takana olevaan notkelmaan.

Huolellisesti valmisteltu siirtosuunnitelma romuttui yllättäen, kun talon seinähirret todettiin sen purkamisen yhteydessä niin lahoiksi, ettei niistä olisi ollut järkevä lähteä taloa uudelleen pystyttämään.

Seura jatkoi kuitenkin hanketta rakentamalla uuden talon vanhan mallin mukaan. Hankkeeseen saatiin mukaan niin kunta kuin monet järjestötkin ja yksityiset henkilöt tukivat talon rakentamista lahjoituksin sekä tukkitalkoiden muodossa. Talo valmistui kesällä 1980.

Ruokolahti-talo sijaitsee ulkomuseoalueen keskellä kirkonmäen reunalla. Talon pihapiiriin on siirretty aittarivi, savusauna, riihi ja muita ulkorakennuksia. Kesäisin Ruokolahti-talo on avoinna yleisölle, ja se on tullut suosituksi myös erilaisten juhlien, kokousten ja näyttelyiden pitopaikkana.

Vartiotupa

Ruokolahti-talon pihapiiriin on saatu Kalholammilta Taisto Kemppisen lahjoittamana vartiotupa, jonka ikää ei tunneta, mutta se on ainakin ennen vuotta 1743 rakennettu.

Rakennuksessa herättää huomiota se, että ovi on ylöspäin kapeneva. Se ei ole ollut työtapaturma, vaan perustuu siihen, että lappalaiskodan ovi oli aina ylhäältä kapeampi kuin alhaalta perustuen kodan rakennusmuotoon pyöreäkartioon.

Vartiotuvan rakentaja on nähtävästi asunut kodassa, ja hänelle on siitä muodostunut käsite oven muodosta. Kalholammin vartiotuvanhan rakennuttivat ruotsalaiset sotilaat ja perimätiedon mukaan rakentaja oli ollut suomalainen kirvesmies. Sotilaat olivat kantaen tuoneet hirret metsästä rakennuspaikalle.

Kun silloin oli ollut tieyhteys Ilmeeltä Kalholammin kautta Eräjärvelle ja edelleen Puumalaan, niin oli vartiotupa rakennettu tämän väylän varteen Kalholammin kylän laitaan. Kerrotaan, että sotilaat olivat vartiota suorittaessaan kesyttäneet maskotikseen ketunpennun, ja siitä oli tila saanut nimensä Repola.

Vartiotuvan rakentaminen on täytynyt tapahtua ennen vuotta 1743, koska sen jälkeen ei ruotsalaisilla ole sotilaallisessa tarkoituksessa ollut asiaa Ruokolahdelle.

Rakennus oli jo joitakin vuosia sitten tuotu museoalueelle, mutta vasta keväällä 1996 se on saatu kunnostettua. (SVS Ruokolahtelainen 30.5.1996)